Suomi on valtiona sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan siten, että ilmaston lämpeneminen tulee pysäyttää selvästi alle kahden asteen kriittisenä pidettyyn rajaan. Mikäli ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kasvavat jatkuvasti, lämpenee ilmasto globaalisti yli kolme astetta kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Raju lämpeneminen uhkaa maapallon ravinnontuotantoa sekä vesivaroja, ja saattaa nostaa ilmastopakolaisten määrän jopa satoihin miljooniin ihmisiin.

Suomen metsät ovat toimineet tähän asti hiilinieluina, mutta lisääntyvät hakkuut uhkaavat vakavasti heikentää metsiemme hiilensidontakapasiteettiä. Hiilinielujen heikkeneminen johtaa ilmakehään päätyvien päästöjen kasvuun aikana, jolloin olisi välttämätöntä saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä vakavan ilmaston lämpenemisen torjumiseksi. Metsien ja maaperän hiilinielujen merkitys tulee korostumaan tulevina vuosina ilmastopolitiikassa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilipäästöjen ja -nielujen tulisi olla tasapainossa kuluvan vuosisadan loppuun mennessä.

Paraisten kaupungin strategian eräänä keskeisenä tavoitteena on edistää aktiivista vapaa-aikaa vihreässä kaupungissa. Se merkitsee käytännössä esimerkiksi lähimetsien säilyttämistä ja luonnossa tapahtuvan liikunnan edistämistä. Kaupungin strategiassa mainitaan myös pyrkimys kohti hiilineutraaliutta. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, tulisi kaupungin pyrkiä ilmastopäästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilinielujensa kasvattamiseen.

Paraisten kaupungin metsiä tulee tulevaisuudessa hoitaa siten, että puustoon ehtii sitoutua mahdollisimman paljon hiiltä ennen hakkuita. Metsää ei tulisi kasvattaa ja uudistaa yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsänhoidon tavoitteena tulisi olla eri-ikäisistä puista koostuvat metsiköt. Avohakkuu heikentää metsän hiilitasetta 20 vuodeksi, eikä edes hakkuutähteen keräys korvaa päätehakkuun vaikutuksia metsän hiilitaseelle.

Nopea luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa koko maapallon elokehää. Tällä hetkellä yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä. Varsinkin vanhojen metsien vähentyminen on nopeuttanut monien lajien uhanalaistumista. Talousmetsien luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa esimerkiksi poistamalla lehdoista kuusia, säästämällä kuollutta puuainesta, huomioimalla lintujen pesimäajat sekä suosimalla jatkuvaan kasvatukseen perustuvia metsänhoitomenetelmiä. Avohakkuut heikentävät merkittävästi myös metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Julkisessa omistuksessa olevien metsien hoidon ensisijaisena tavoitteena ei tule olla maksimaalinen taloudellinen tuotos, vaan ihmisen ja luonnon hyvinvointi. Kaupungin metsienhoidossa käytettävien menetelmien tulisi siten pyrkiä edistämään luonnon monimuotoisuutta, hiilen sidontaa sekä metsien virkistyskäyttöä. Vihreän saaristokaupungin tulee toimia tässä esimerkkinä muille.

Esitän, että luonnon monimuotoisuuden, metsien virkistyskäytön sekä hiilensidonnan tulee olla Paraisten kaupungin metsienhoidon ensisijaisia päämääriä. Samoin myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:on soveltuvat metsäalueet tulisi selvittää ja käynnistää selvitysten pohjalta alueiden asianmukainen hoito. Päätehakkuisiin perustuvasta metsänhoidosta tulee siirtyä soveltamaan jatkuvan kasvatukseen pohjautuvia metsänhoitomenetelmiä.

Ilmastonmuutos ei odota. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ei odota. Me voimme päättää tehdä näille asioille jotain, joten ryhtykäämme siis töihin.

Helena Särkijärvi, Mika Wallin, Mia Forssell, Marja Hyvärilä