Päätös 10.9.2018: Ehdotus hyväksytty

28.8.2017

Muovit muodostavat vakavan uhkan vesistöille niiden yleisyyden ja pitkäikäisyyden vuoksi. Vuoteen 2050 mennessä muovin määrä maailman vesistöissä ylittää painossa kalojen määrän, jos mitään ei tehdä.

Luontoon joutuessaan muoviroska ei häviä, vaan pilkkoutuu ajan kuluessa entistä pienemmiksi palasiksi. Alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia kutsutaan mikromuoviksi. Muovimateriaali itsessään sisältää monia haitallisia kemikaaleja, mutta vesistöön päätyessään mikromuoviin kerääntyy lisäksi myös vedessä olevia epäpuhtauksia. Monet eliöt luulevat ympäristöön joutunutta muovia ravinnokseen ja syövät sitä.

Ravintoketjussa mikromuovin sisältämät epäpuhtaudet siirtyvät eliöltä toiselle, päätyen lopulta omille lautasillemme. Esimerkiksi Saksassa mikromuovia on löytynyt jo hunajasta. Ruotsissa mikromuovin on todettu heikentävän kalanpoikasia ja aiheuttavan kalakuolemia. Ranskan, Belgian ja Hollannin rannikolla tehdyssä tutkimuksessa on sinisimpukoiden todettu keräävän itseensä huomattavia määriä mikromuovia.

Suomenkaan vesistöt eivät ole niin puhtaita kuin voisimme olettaa. Mikromuovipitoisuuksia on tutkittu muun muassa Kuopion Kallavedellä. Järven mikromuovipitoisuudet todettiin huomattavan korkeiksi verrattuna muualta maailmasta raportoituihin tuloksiin järvistä ja joista.

Mikromuovi kulkeutuu vesistöihin yhdyskuntajätevesien ja hulevesien mukana. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy esimerkiksi kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Mikrokuituja irtoaa esimerkiksi akryylistä, nailonista ja polyesteristä. Etenkin fleece-vaatteet sisältävät paljon mikromuovia ja niistä saattaa irrota jopa parituhatta muovinpalaa jokaisella pesukerralla.

Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tehtyjen tutkimusten mukaan jätevedestä on mahdollista puhdistaa jopa 99 prosenttia mikromuovista. Nämäkin mikromuovit jäävät kuitenkin jätevesilietteeseen, mikä vaikeuttaa sen hyödyntämismahdollisuuksia jatkossa. Ympäristön kannalta on lähtökohtaisesti parasta, että mikromuovia syntyy mahdollisimman vähän.

Liikenteen merkitys mikromuovipäästöissä on merkittävä. Hiukkasia irtoaa erityisesti tiemerkintämassoista ja autonrenkaista. Henkilöauton renkaan painosta voi kulua sen käyttöaikana pois noin 10–20 prosenttia.  Esimerkiksi Helsingin Mechelininkadulla kulkee vuorokaudessa keskimäärin 21 000–35 000 ajoneuvoa. Rengaspölyn määrä tältä alueelta on laskennallisesti noin 4–7 tonnia vuodessa. Se kulkeutuu sade- ja sulamisvesien mukana lopulta vesistöihin. Mustaa aukkoa ei ole. Mikromuovi ei katoa mihinkään.

Tehokkaimpia keinoja liikenteen mikromuovipäästöjen rajoittamiseen ovat muun muassa hulevesien käsittelyn kehittäminen, teiden puhdistus ja tiepölyn talteen kerääminen, liikenteen rajoittaminen sekä vaihtoehtoisten tiemaalien käyttö. Hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvaa mikromuovikuormaa voidaan vähentää kokonaisvaltaisella hulevesijärjestelmien suunnittelulla, jossa erilaisin rakenne- ja materiaaliratkaisuin pyritään mahdollistamaan hulevesien puhdistaminen.

Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Paraisten kaupunki tarttuu aktiivisesti ja ennakoiden mikromuoviongelman ratkaisemiseen. Tämä edellyttää toimenpiteitä kuntamme kaikilla hallinnon sektoreilla.

Paraisilla tulee pyrkiä vähentämään vesistöihin joutuvaa mikromuovikuormaa huolehtimalla siitä, että hule- ja yhdyskuntajätevesien kautta tapahtuvat mikromuovipäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Ensinnäkin kaupungin teitä tulee kunnostaa ja huoltaa siten, että ympäristöön joutuva mikromuovikuorma saadaan minimoitua. Niin ikään hulevesijärjestelmiä rakennettaessa ja saneerattaessa tulee käyttää taloudellisesti ja teknisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa mikromuovin poistamiseksi hulevesistä.

Myös jokaisen kunnanosan jätevesipuhdistamon tulisi jatkossa kyetä poistamaan mikromuovi mahdollisimman tehokkaasti yhdyskuntajätevesistä. Kaupungin toiminnoissa käytössä olevien tekstiilien pesukertoja voisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä vähentämään ja pesut suorittaa koneissa, joissa on mikromuovipäästöjä ehkäisevät nukkasuodattimet. Tämä tulee järjestelmällisesti huomioida myös kaupungin ostopalveluhankinnoissa.

Lisäksi Paraisten kaupungin tulisi aktiivisesti pyrkiä ehkäisemään mikromuovin syntymistä omissa toiminnoissaan. Muovituotteet pitäisi mahdollisuuksien mukaan korvata ympäristölle vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla. Hankinnoissa tulisi ainakin pyrkiä välttämään mikromuovia sisältäviä kemikaaleja sekä fleece-tekstiilejä. Myös koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatuksessa tulee entistä enemmän panostaa roskaantumisen ja mikromuovin aiheuttamien ympäristöongelmien ehkäisyyn.

Kuntamme on aktiivisesti tartuttava vesistöjemme mikromuoviongelman ratkaisemiseen ennakoiden ja riittävällä vakavuudella. Paraisten saaristokaupungin tulee olla vesiensuojelun airut. Vastuu puhtaasta ympäristöstä ja vesistöistä on meillä jokaisella. Tartutaan siis toimeen!

Paraisilla 28.8.2017